Toinen viikko

Pari viikkoa kulunut edellisestä blogi-merkinnästä. Se on selvästi enemmän kuin oli tarkoitus ja olen vilpittömästi pahoillani siitä. Koska tämä blogi ei käsittele kirjoittajansa arkielämänän kiemuroita en mene ja vaivaa lukijoita niillä.

Edellisen viikon ajan treenasimme Lenin kanssa luoksetuloa (hihnassa) ja istumista. Toisen viikon aikana otimme mukaan "maahan!" -komennon. Se osoittautui jonkin verran istumista vaikeammaksi ja alkoi sujua hyvin vasta loppuviikosta. Istuminen menee jo ihan rutiinina.

Seuraavaksi aion ottaa mukaan "paikka" -komennon. Eli Lenin tulisi pysyä paikallaan siinä missä komento on annettu. Jos jollain on hyviä vinkkejä siitä miten tämän opettaminen sujuu parhaiten, otan niitä innolla vastaan. Muutenkin olen lisännyt blogiiin anonyymin kommentoinnin mahdollisuuden, koska sitä erikseen pyydettiin. Luotan että osaatte käyttäytyä siivosti.

Muuta maininnan arvoista:

Edellisellä viikolla pesin Lenin erään lenkin päätteeksi kunnolla koirashampoolla. Olen kuulut että noin kuukausi olisi sopiva väli shampoo-pesuun. Leni ei tykännyt siitä yhtään, vaan sai kaameat ylikierrokset siitä. Olen kuullut, että tämä on aivan normaalia. Koira kimpoili ympäri kämppää kaameaa munaravia ja hyppi sohvalle ja sängylle ja kiersi ympäri kämppää. Lopuksi koira alkoi kaivaa sänkyä ja teki protestipissat sinne. Jännä juttu, että koira ei ollut uskaltanut hypätä sohvalle tai sängylle ennen tuota kohtalokasta pesua, mutta tuossa se jotenkin oppi homman. Sen jälkeen sohvalle hyppääminen ei ole tuottanut mitään ongelmaa.

Toinen juttu: Unohdin läppärin sohvalle, ja sohva on muodostunut koiran vakkari päiväuni paikaksi (kai toi on yhdyssana, mutta menköön). Istuin pöytäkoneella selkä sohvalle päin ja kuului rousk rousk, aloin tarkistamaan mitä koira syö ja läppärin näppäimistöhän se. Useita näppäimiä irti, mutta lopullisiksi menetyksiksi paljastui yksi kadonnut (nielty?) kumipehmuste ja muodottomaksi pureskeltu alt-gr-näppäin.

Vanhemmilla kun olin käymässä veti koira alas sohvapöydällä olleen lasikipon. Hiukan väsyneellä tuulella ollut isäukko ehdotti jo koiran kurittamista, mutta itse en oikein vielä lämpene tälle, vaikka koira onkin kovin vilkas ja energinen.

Ensimmäiset komennot

Käytiin äsken noin 2-3 km lenkillä. Samalla harjoiteltiin Ungern-linnoituksen puistossa istumista ja luoksetuloa. Istuminen sujuu jo ihan kohtalaisesti. Luoksetulon kanssa on vielä paljon tekemistä, varsinkin jos koira on ilman hihnaa ja ympärillä on yhtään häiriötekijöitä.

Käytännössä koulutus tapahtui siten, että käveltiin hetki eteenpäin. Leni juoksenteli flexi-hihnassa, sitten pystähdyin, "Leni, tänne" -kutsuin koiran paikalle, "Istu" -komensin istumaan ja onnistuneesta suorituksesta palkitsin namilla ja kehuilla. Tätä toistettiin noin kuusi kertaa ja välissä aina käveltiin viitisenkymmentä metriä pustotietä eteenpäin.

Useimmiten molemmat komennot täytyi toistaa 2-3 kertaa ennen kuin koira totteli. Jos koira ei useasta komennosta huolimatta totellut, käveltiin 10 metriä eteenpäin ja yritettiin uudelleen. Hyppimisen kielsin napakalla "Ei" -komennolla ja kevyellä hihnan nykäisyllä. Muuten en vielä käyttänyt mitään kurinpidollisia keinoja vaan yritin enemmän positiivisen palkitsemisen avulla. Käsittääkseni 4 kk ikäinen koira on vielä liian pieni mihinkään varsinaiseen "kuritukseen".


Lopuksi voisin listata tähän asti tekemäni selkeät virheet:

-Olen antanut koiran nukkua sohvalla
-Olen antanut koiran nukkua sängyssä
-Olen antanut koiran syödä ensin
-Olen antanut koiralle ruokaa "ilmaiseksi"(en siis ole pyytänyt mitään ennen ruoan tarjoilemista ja täten vahvistanut omaa asemaani lauman johtajana.)
-Olen pitänyt murokuppia jatkuvasti koiran saatavilla.

Olisi helpompi opettaa koira syömään vain niitä asioita, joiden syömiseen annan luvan, jos ruoka tulee minulta ja se pitää ensin ansaita. Nyt on se vaara, että koira syö jotain ulkoa löytämäänsä sopimatonta tai jopa myrkyllistä ruokaa. Samalla tulisin vahvistaneeksi asemaani lauman johtajana, jota olen nähtävästi heikentänyt antamalla koiran nukkua sohvalla ja sängyssä.

Lenin koulutuspäiväkirja

Koirani Leni täyttää viikon kuluttua 4 kk. Hampaat kutiavat ja muutenkin Leni on alkanut testata asemaansa laumassamme. On siis aika aloittaa kouluttaminen. Tämä blogi syntyi ajatuksesta pitää koulutuspäiväkirjaa blogimuodossa.

Muutama sana Lenistä. Leni on tyttö eli siis narttu. Hän on syntynyt tapaninpäivänä 26.12.2009. Rodultaan Leni on sekarotuinen. Yleensä kun mainitsen asiasta kun asiaa minulta kysytään, saan vastaukseksi: "Mutta nehän ovat niitä parhaita". :) Tiedä siitä sitten, mutta toivotaan niin. Lenin äiti on bolonka ja isä sekarotuinen. Koska Leni on huomattavasti ärhäkämpi luonteeltaan kuin siskoni koira Kamu, joka on myös bolonka, epäilen isän olleen ehkä jonkinlainen terrieri. Myös terävämpi kuononmuoto viittaisi ehkä tähän suuntaan. Ärhäkkyys on myös syy miksi haluan ottaa kouluttamisen vakavasti, vaikka kyseessä onkin seurakoira, jonka ei pitäisi kasvaa 7-10 kg painavammaksi.

Leni on ensimmäinen koirani, joten kouluttaminen on meille molemmille osapuolille yhtäläistä oppimista. Lapsena perheessäni oli tosin kiinanpalatsikoira, mutta sen kouluttamiseen en osallistunut. Muutenkin kyseessä oli harvinaisen itsepäinen tapaus. :)

Tämä on ensimmäinen blogger-palveluun kirjoittamani blogi, joten kuvien lisäämisen yms. asioiden kanssa saattaa joutua hiukan säätämään ennen kuin se alkaa sujua. Koettakaa kestää ;)